• LUKEMATTOMIA KILOMETREJÄ HIIHTOA

    LUKEMATTOMIA KILOMETREJÄ HIIHTOA

  • LÄHES 1000 TUNTIA TREENIÄ VUODESSA

    LÄHES 1000 TUNTIA TREENIÄ VUODESSA

  • TAHTOA JA MÄÄRÄTIETOISUUTTA

    TAHTOA JA MÄÄRÄTIETOISUUTTA

KISA-JA HARJOITUSKALENTERI

ma ti ke to pe la su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28

TULOSSA

Ei tulevia tapahtumia!
Niin se tuli kisakausi avattua reilu viikko sitten. Tänä vuonna lähdin kauden avausviikonloppuun hieman epävarmana. Lokakuussa oli jäänyt monta (teho)treeniä tekemättä sairastelun vuoksi, mutta takana oli muuten hyvin ehjä harjoituskausi. 

Vuokatin Suomen cupissa oli lauantaina ohjelmassa perinteisen tyylin sprintti. Matka, jossa en ole parhaimmillani varsinkaan alkukaudesta. Kisa kisalta sekin yleensä alkaa sujumaan paremmin. Aika-ajo oli itselleni aika normaali alkukauden hiihto, 11. ja 12 sekuntia eroa nopeimpaan Anne Kyllöseen. Ero Anneen oli suuri, mutta toisaalta eroa oli vähemmän kuin vuosi sitten eikä ero kakkoseen Andrea Juliniin ollut kuin 4 sekuntia. Erävaiheessa huono lähtöni korostui ja löysin itseni lähtösuoran jälkeen taas sijoilta 5-6. Ekassa nousussa ja sen päällä sähellystä ja hirmu yritys ilman mitään näkyvää tulosta. Alkuerässä pääsin hönkämäessä valitsemaan oman ladun ja siinä nousinkin sijalle kaksi taistelemaan suorasta jatkopaikasta. Hönkiminen hönkimäessä pisti kuitenkin hapottamaan niin, ettei vikassa haarakäyntitöppyrässä jalat enää liikkuneet. Loppusuoralla seinä oli vastassa ja jatkopaikkani jäi aikavertailun varaan. Parhaalla aikavertailuajalla tie välieriin aukesi, mutta välierissä happoa tuntui olevan kropassa edelleen liikaa eikä suksi liikahtanut finaalipaikkaan vaaditulla tavalla. Lopputuloksena sijoitus 11, kuten aika-ajossakin.

Sunnuntaina vuorossa oli kauden avausviesti. Viestistä oli ennakkoon povattu Oulun Hiihtoseuran ja meidän välistä kamppailua ja sellainen siitä tulikin. Avausosuuden jälkeen Oulu johti ja Anni toi meidän viestin vajaa viisi sekuntia perässä. Oululta lähti Riitta-Liisa Roponen matkaan, jonka kanssa viime vuonna perinteisen viestissä vedittinkin vuorovedolla. Nyt en kerennyt Ritun matkaan vaan hän karkasi näkökentästäni metri metriltä, sekunti sekunnilta kauemmaksi. Oma hiihto tuntui tahmealta ja tarvittava terävyys tuollaiseen lyhyeen rykäisyyn puuttui kokonaan. Harmittaa, etten pystynyt puristamaan edes muutamaa sekuntia kovempaa, jotta Laura olisi päässyt ankkuriosuudelle hieman lähempänä Oulun Heli Heiskasta. Vaihdoin kolmantena Oulun ja Kainuun Hiihtoseuran takana. Lauralla oli hyvä isku päällä ja ero kaventui lähes yhtä nopeasti kuin mun osuudella oli kasvanut. Harmittavasti matka loppui kesken Oulun saavuttamiselle. Nousimme silti toiseksi ohi upeasti hiihtäneen Kainuun Hiihtoseuran. Moni kysyi viestin jälkeen harmittaako, ettemme voittaneet. Tottakai se harmittaa, mutta enemmänkin ottaa päähän oma tahmeus kuin kakkossija. Suomen cupin olemassa olon aikana olemme tainneet Vuokatissa voittaa vain kerran ja sekin viime vuonna. Sitäkin useammin meillä taitaa olla takana epäonnistuneita kauden avauksia ja sijoituksia top3 ulkopuolella. Miten se menikään, huono kenraali lupaa hyvää ensi-iltaa? Seuraavissa viesteissä koko joukkueen voimin sitten paremmassa iskussa.

Aikku 7
Kuva: Touho Häkkinen

Viestin jälkeen pakkasin tavarat autoon ja suuntasin kohti Lapin lumia. Toiveissa oli lumileiri Oloksen hangilla, mutta lunta ei pohjoisessakaan ollut kuin väriksi. (Tällä hetkellä taitaa kotona olla parempi lumitilanne kuin täällä pohjoisessa.) Onneksi viime talvelta säilötystä lumesta oli saatu levitettyä 4,5 kilometrin latu. Hiihtäjiä Oloksella on ollut paljon totuttua vähemmän, joten aika rauhassa on saanut omat treeninsä tehdä. Hiihdon lisäksi olen pitänyt harjoitusohjelmassa myös sauvakävelyt ja juoksulenkit, kuten myös kuntopiirit ja jumpat. Olen todennut, että Oloksen ensilumen ladulla tulee helposti hiihdettyä kevyet lenkit liian lujaa, joten on parempi lähteä muualle ulkoilemaan. Tunturissa liikkuessa saa lihaksisto ja pääkoppa tuulettua.

Viikonloppuna täällä kilpaillaan Oloksen tykkikisat. Itse jätän perjantain sprintin väliin ja hiihdän viikonlopun normaalimatkat. Mukana näyttää olevan joka matkalla Suomen maajoukkuenaisia, joten taso kisoissa on totuttuun tapaan kiven kova.

LATUA AUKAISEMASSA

briko      markviest42       fi main logo web       noname       SFV logo

 GRK logo     prosentti pieni     patrol logo glow     1     Voglia