• LUKEMATTOMIA KILOMETREJÄ HIIHTOA

    LUKEMATTOMIA KILOMETREJÄ HIIHTOA

  • LÄHES 1000 TUNTIA TREENIÄ VUODESSA

    LÄHES 1000 TUNTIA TREENIÄ VUODESSA

  • TAHTOA JA MÄÄRÄTIETOISUUTTA

    TAHTOA JA MÄÄRÄTIETOISUUTTA

KISA-JA HARJOITUSKALENTERI

ma ti ke to pe la su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28

TULOSSA

Ei tulevia tapahtumia!
Kulunut kuukausi Lapin lumilla ei mennyt niin kuin odotin tai suunnittelin.

Oloksen FIS-kisoissa pääsin hiihtämään vain lauantain perinteisen vitosen, koska sunnuntain vapaan kymppi jäi sairastumisen takia väliin. Seuraava viikko sujuikin pitkälti levätessä ja toipuessa. Loppuviikosta uskaltauduin takaisin suksille ja suuntasin Rovaniemelle, jossa viikonloppuna oli tarkoitus kilpailla Suomen cupia. Olimme valmentajan kanssa jo ennen kauden alkua suunnitelleet, että jätän lauantain vapaan sprintin väliin ja hiihdän vain sunnuntaina perinteisen kympin. Vaikka vapaan sprintit sopivatkin minulle paremmin kuin pertsan sprintit ja voivat tuoda kisavauhtiini yhden vaihteen lisää, niin alkukaudesta ei voi hiihtää kaikkia kisoja vaan pitää myös keskittyä harjoitteluun. Tällä kertaa tosin keskityinkin enemmän toipumiseen kuin harjoitteluun eikä yksi lisäpäivä ennen kisastarttia tehnyt ainakaan huonoa. Lauantaina Rovaniemellä tekemäni reippaampi treeni antoikin positiivisia signaaleja ja uskaltauduin starttaamaan sunnuntain kisaan. Kisa lähti hyvin käyntiin. Hiihto tuntui ensimmäistä kertaa kulkevan siihen suuntaan kuin kesän treenit antoivat odottaa. Uskoin itseeni. Mielessä kaikuivat myös Oloksella kuulemani kannustavat sanat. Tiesin, että muutkin uskovat muhun. Pitää vain olla terve. Uskoin olevani jo 100% kunnossa. Pikku hiljaa kuitenkin huomasin, että happoa kertyy tavallista enemmän eikä palautuminen alamäissä ole yhtään normaalia. Toisella kierroksella hiihto tuntui jo tahmealta ja välillä epäilin, että pääsenkö seuraavaa mäkeä enää ylös. Pääsin maaliin, mutta vauhtini hiipui kilometri kilometriltä. Tulos ei ollut sitä mitä lähdin hakemaan.

PB070046
Lumileirillä on ohjelmassa myös ompeluhommia. Onnea on ompelukone, niin ei tarvitse käsin neuloa.

Oloksen ja Rovaniemen kisojen jälkeen tuli valinnat Rukan maailman cupiin. Pääsin kansalliseen ryhmään hiihtämään sunnuntain normaalimatkan ja poisjääntien myötä paikka sprinttiin aukesi myös. Uskoin löytäväni kadoksissa olleen kuntoni Rukaan mennessä ja pidin mielessä, miltä meno tuntui sunnuntaina ensimmäisillä kilometreillä. Uskoin sunnuntain hyytymisen johtuvan siitä, että viikko oli mennyt levätessä. Keskityin siis viikon perustreeniin, alkuviikosta hyvin hiljaista huoltavaa ja pikkuhiljaa vauhdin kasvaessa kohti perus-pk:ta. Uskoin, että viikon treeneillä olisin saanut kroppani taas käyntiin ja vastaavaa hyytymistä ei pääsisi käymään. No, Rukan sprintissä sain todeta, etteivät jalat liikkuneet toivotulla tavalla. Meno oli kankeaa alusta loppuun. Toivoin sprintin avanneen paikkoja sunnuntain kympille. Palautin mieleen fiilikset viime keväältä SM 30kilsalta, miltä tuntui kiivetä Rukan nousuja. Olen hiihtänyt Rukan latuja monet kerrat niin SM:ien, Suomen cupin kuin maailman cupin merkeissä. Ladut ovat vaativat, mutta niitä on ilo hiihtää kun on kunnossa. Sunnuntaina veryttely tuntui jo raskaalta, mutta en antanut sen häiritä, koska siitä ei silti voi päätellä mitä kisa tuo tullessaan. Lähtökello piippasi ja ampaisin matkaan. Ekassa nousussa totesin, että menon olevan yhtä tahmeaa kuin lauantain sprintissä. Ei auta kuin taistella. Kerttu meni ohi 2,5kilsan kohdalla enkä pysynyt perässä metriäkään vaikka kuinka yritin. Toisella kierroksella sain hieman vetoapua Ruotsin Emma Wikeniltä, mutta heti kun lähdettiin Impilinnan nousuun, niin minulla ei ollut mitään mahdollisuutta pysyä perässä. Pääsin maaliin, mutta vauhdin hurmasta ei ollut tietoakaan muuta kuin alamäissä. Huippunopeuteni taisi olla 69km/h. Onneksi siihen vauhdikkaimpaan laskuun oli ajettu latu.

15182602 10154805585491584 113007194 o
Maailman cupin sprinttiä Rukalta. Kuva: Jesse Väänänen

Sunnuntaina kisan jälkeen ajoin takaisin Etelä-Suomeen. Nyt on aika hoitaa kroppa kuntoon, koska puolikuntoisena en saavuta itselleni asettamia tavoitteita. Olisi pitänyt ottaa aikalisä jo Oloksen kisojen jälkeen, mutta halusin uskoa toipuvani nopeammin ja Rovaniemen kisan alkuvauhti antoi viitteitä jo paremmasta. Taisin sittenkin tulkita signaaleja väärin ja olisi ollut parempi suunnata Rukan sijasta aikalisälle. No, jossittelu on turhaa ja nyt suunnataan katseet eteenpäin. Lahden Skandinavia cup on tammikuun alussa. Siihen on viisi viikkoa aikaa palautua ja päästä kuntoon.

LATUA AUKAISEMASSA

briko      markviest42       fi main logo web       noname       SFV logo

 GRK logo     prosentti pieni     patrol logo glow     1     Voglia