• LUKEMATTOMIA KILOMETREJÄ HIIHTOA

    LUKEMATTOMIA KILOMETREJÄ HIIHTOA

  • LÄHES 1000 TUNTIA TREENIÄ VUODESSA

    LÄHES 1000 TUNTIA TREENIÄ VUODESSA

  • TAHTOA JA MÄÄRÄTIETOISUUTTA

    TAHTOA JA MÄÄRÄTIETOISUUTTA

KISA-JA HARJOITUSKALENTERI

ma ti ke to pe la su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28

TULOSSA

Ei tulevia tapahtumia!
Edellisestä kirjoituksesta on kulunut jo luvattoman kauan, pahoittelut siitä. Silloin elettiin kevättalvea ja huomenna saa kääntää kalenterista syyskuun lehden. Ehkä viime kauden lopun suorituksiin ei enää tarvitse palata vaikka en niitä täällä blogin puolella ruotinutkaan, niin sosiaalisessa mediassa päivittelin tunnelmia kisojen jälkeen. Ylitornion SM-kisojen jälkeen pidin lähes kuukauden totaalilevon ja annoin kehoni palautua. Totaalilevolla tarkoitan sitä, että liikuin yhtä vähän kuin olisin liikkunut, jos olisin ollut kuumeessa koko tuon ajan. Tällä oli tavoitteena saada viimeisetkin rippeet ylikunnosta karistettua pois. Näin jälkiviisaana voin sanoa, että olin levännyt liian vähän alkutalvesta ja palannut treeneihin ja kisoihin aivan liian aikaisin. 


Toukokuu

Toukokuun alkupuolella aloittaessani "treenit" olin todella surkeassa kunnossa. Kirjoitin treenit hipsuihin, koska se muistutti aluksi enemmän ulkoilua kuin harjoittelua, kun vertaan treenivauhteja ja kestoja normaaliin harjoitteluuni. Etenin pikku hiljaa kuukauden aikana joka toisen päivän ulkoilusta joka päiväiseen treeniin. Toukokuun lopulla kävin jo muutamana päivänä tekemässä kahdesti treenin valmistaakseni itseäni kesäkuun alun leiriin.

IMG 20170519 104724                  Kevään ensimmäisiä rullahiihtoja. Osa pertsan rullalenkeistä on kiva hiihtää hiekalla.

Kesäkuu

Kesäkuu alkoi, kuten muutamana edellisenäkin vuotena, leirillä Norjan Sognefjelletissä. Yhtäkkiä kerran päivässä harjoittelusta siirtyminen normaaliin treeni-/leiriohjelmaan oli shokki. Treeniä kaksi kertaa päivässä ja toinen niistä 1400m korkeudessa lumella. Voi pojat, se oli raskasta! Tedostin olevani heikommassa kunnossa kuin aiemmin Norjan leireillä, joten yritin pitää vauhtini treeneissä hiljaisina, että jaksaisin treenata koko leirin ajan. Hyvin jaksoin, mutta tänä vuonna olin väsynyt ja onnellinen leirin päättyessä eikä tullut oloa, että voisimpa jäädä vielä pariksi päiväksi treenaamaan.

IMG 20170601 090944                  Sognefjelletissä oli taas ladut huippukunnossa ja aurinkokin näyttäytyi.

IMG 20170603 080820
                     Näihin maisemiin herää mielellään vaikka vielä vähän väsyttäisikin. :)

Norjasta kotiuduttua palauttelin viikon ennen Joensuu-Jukolaa. Venlojen viesti on edelleen yksi kesän kohokohdista vaikka en ole aktiivisesti suunnistanutkaan enää vuosiin. Tänä vuonna hyvä suoritus murenikin jo avausosuuden ekaan rastiin. Ehkä liikaa intoa ja liian vähän taitoa ja keskittymistä niin 5 minuutin pummi oli tosi asia. Kyllä se vaan on niin, että jää enemmän aikaa lukea karttaakin, kun on fyysisesti paremmassa kunnossa. Win-win. Tällä kertaa vaihdoin Hämeenlinnan Suunnistajat sijalla 104. kakkososuudelle. Ei hyvä :( Jukolan viestissä suunnistin Teme Ski team 2:n väreissä ankkuriosuuden. Tavoitteenani oli saada sunnuntaille hyvä pk-harjoitus. Se siitä hyvästä suunnitelmasta. Metsässä juokseminen ei ole koskaan kevyttä ja kävellen matka olisi edennyt tuskallisen hitaasti :)
Tuloksia voi katsoa tarkemmin http://www.jukola.com/2017/tulokset/

Juhannuksen jälkeen lähdin Vuokattiin leirille. Vuokatissa osallistuin Aateli racen prologiin. Prologi meni mielestäni hyvin ja olin tyytyväinen suoritukseeni. 12. sija ja 42 sekuntia kärkeä perässä. (tulokset: http://www.vuokattiskiteam.fi/fi/Vuokatin-Aateli-Race/Tulospalvelu) Olimme kuitenkin valmentajan kanssa sopineet, että meni miten meni, niin hiihdän pelkästään prologin. Pikkasen harmitti, että jouduin jättämään loput kisat väliin. Päätös keskittyä loppuleiri kisoista palautumisen sijasta treenaamaan oli järkevää. Sain hyödynnettyä Vuokatin maastoja sauvarinteessä, juosten kuin rullahiihtäen. Monta onnistunutta treeniä pelkän palauttelun sijaan.

Heinäkuu

Vuokatista suuntasin suoraan kesälomareissulle, jossa luvassa oli telttailua luonnon keskellä ja pitkiä pk-lenkkejä. Reissumme kohteina oli Suomen 40. ja uusin kansallispuisto Hossa sekä Senjan saari Pohjois-Norjassa. Molemmat paikat tarjosivat mielettömiä maisemia ja kesäisiä kelejä aktiivisille liikkujalle. 

IMG 20170704 132111                                            Lounastauko Hossassa Julma-Ölkyn kanjonijärven rannalla.

IMG 20170703 205155                Tämän satumaisen hetken ikuistin iltalenkillä lähellä Muikkupuron laavua, jonka läheisyydessä yövyimme.

IMG 20170707 143903                   Seglan huippu 639m Senjalla. Tuolla jossain se polku ylös meni ja alas tuli :)

IMG 20170709 120842                Vaelluksilla sai nauttia maisemien lisäksi auringosta ja hiljaisuudesta, jonka rikkoi pelkästään kärpästen ja paarmojen armoton surina :)

Reissusta kotiin palattua oli aika keskittyä hetki perusharjoitteluun ennen kuin suuntasin taas leirille. Heinäkuun viimeinen viikko meni Ylläksen maisemissa treenatessa. Viikon aikana tuli tehtyä useampi vauhtikestävyystreeni ja mäkeä tuli noustua niin sauvakävellen kuin rullasuksilla. Leirin loppuun ohjelmassa oli kovatasoiset Ylläksen rullahiihdot. Hieman jännitti, kun viikon aikana kerätyt nousumetrit painoivat jo jaloissa. Ensiksi hiihdettiin väliaikalähdöllä 4,2km Jounin kaupalta ylös hissiasemalle ja toinen nousu oli takaa-ajona ensimmäisen nousun tulosten perusteella. Lähdin vauhdikkaasti ensimmäiseen nousuun. Hiihto tuntui teknisesti helpolta ja vauhdikkaalta. Matkan varrella sain hyviä väliaikoja ja kovaa kannustusta. Lopussa kova alkuvauhti tuntui kostautuvan, mutta yritin sinnikkäästi hiihtää edellä meneviä selkiä kiinni. Maalissa tein kärkiajan, enää oli odotettava, kuinka moni takaa lähteneistä menisi edelle. (Kisaan lähdettiin FIS-rankingin mukaan käännetyssä järjestyksessä, joten ennakkoon kovimmat lähtivät viimeisinä) Lopulta olin ekan nousun toiseksi nopein, vain seurakaverini Laura Mononen meni (reilusti) edelleni. Hyvä Hämeenlinnan Hiihtoseura! Hyvä me! No, ei kisa tässä vielä ollut. Edessä oli sama nousu uudestaan. Olin ensimmäisessä nousussa vain muutaman sekunnin Aino-Kaisa Saarista nopeampi, joten toisesta noususta oli odotettavissa tiukka puristus. Ampaisin paukusta kovaa liikkeelle ja Aino-Kaisa saikin minut vasta muutaman minuutin hiihdon jälkeen kiinni. Vaihdoimme pian sen jälkeen vetovuoroa ja valitsin vastatuulessa peesaajan roolin. Aikku veti kovaa, koska ero Lauraan oli hetkellisesti jo supistunut. Meno tuntui hyvältä ja keskityin peesissä vain pitämään tekniikan kuosissa. Kun kaksi kolmas osaa noususta oli takana, tuli musta hetki ja niin Aikku karkasi. Ensiksi eroa oli metri, sitten viisi. Pian huomasin eron kasvaneen jo 20 metriin. En muista paljon eroa oli kerennyt jo syntymään, kunnes sisuunnuin. Minähän en taistelutta luovuta. Nousu loiveni ja mun oli aika käynnistää loppukiri. Ero kaventui ja pääsin jo hyvin lähelle, kunnes 200 metriä ennen maalia käännyttiin takaisin jyrkempään nousuun. Mun oli pakko taipua kuokalle, kun Aikku wassutti karkuun. Henkistä heikkoutta, ehkä myös fyysistä. Lopputuloksissa silti 3. sija. Todella paljon parempaa tekemistä kuin kuukausi aikaisemmin Vuokatissa. Taakse jäi monta kovaa hiihtäjää, joita en uskonut vielä tässä vaiheessa kautta voittavani. Toisaalta myös ero kärkeen oli pienempi kuin uskalsin edes toivoa. Tulokset löytyy https://www.sieppijarvensisu.com/tulokset-rh

IMG 20170726 WA0001                     Ylläksen parhaat (ainoat?) kesäkelit osui leiriviikolleni.

IMG 20170724 104316                         Ylläksen huipulta oli upeat näkymät.

Elokuu

Ylläkseltä kotiin palattua treenit jatkuivat kotona vielä viikon verran kovemmalla intensiteetillä. Sitten oli aika levätä, palautua ja juhlia kummitytön ripille pääsyä. Elokuun alku meni lähinnä Espoossa. Oli pitkästä aikaa mukava olla pidempi jakso kotona ja päästä treenaamaan kotipoluilla ja teillä. Vaihtelu virkistää! Elokuun lopussa, eli viime viikolla, otin suunnan pitkästä aikaan eteläiseen naapurimaahamme Viroon ja siellä tarkemmin Otepäähän. Otepään maastot tarjoavat mahdollisuuden rullahiihtää ja tehdä sauvalenkkejä raskaassa maastossa. Otepäässä tulikin kasaan yhtä paljon nousumetrejä kuin Ylläksellä. Erona oli, että Ylläksellä nousut olivat pidempiä. Otepäässä maasto on vaihtelevampaa ja korkeuseroa on ”vain” 60 metriä. Nousut ja laskut vuorottelevat, kuten ne yleensä hiihtokisoissakin.

IMG 20170826 103625Otepään rullaradalla riittää korkeuseroa. Vauhdikkaat laskut on hyvin kallistettu, jotta niistä pystyy turvallisesti laskemaan. Osui viikolle yksi pilvetönkin päivä vaikka muuten syksyiset kelit värittivät viikkoa. 

Huh huh! Tulipa pitkä stoori. Kiva, jos jaksoit lukea loppuun asti, miten mun kesä on mennyt. Jos et jaksanut lukea, niin toivottavasti katsoit kuvat, koska nehän tunnetusti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa :)

Syyskuun alku alkaa Etelä-Suomessa. Seuraava leiri sijoittuu syys-lokakuun vaihteeseen Vuokattiin. Sitä ennen on kuitenkin monta treeniä edessä kotimaisemissa.

Nauttikaa alkavasta syksystä ulkoillen!

LATUA AUKAISEMASSA

briko      markviest42       fi main logo web       noname       SFV logo

 GRK logo     prosentti pieni     patrol logo glow     1     Voglia